Heidelberger Akademie der Wissenschaften / Philosophisch-Historische Klasse [Editor]; Walleser, Max [Oth.]
Sitzungsberichte der Heidelberger Akademie der Wissenschaften, Philosophisch-Historische Klasse (1916, 12. Abhandlung): Aparimitāyur-jñāna-nāma-mahāyāna-sūtram: nach einer nepalesischen Sanskrit-Handschrift mit der tibetischen und chinesischen Version — Heidelberg, 1916

Page: 22
DOI Page: Citation link: 
https://digi.hadw-bw.de/view/sbhadwphkl_1916_12/0022
License: Free access  - all rights reserved
0.5
1 cm
facsimile
22

Max Walleser:

tram api srosyanti [dhärayisyanti väcayisyanti]^) yävat pustaka-ga-
tanh) api ^jkrtvä grhe dhärayisyanth) I puspa-dhüpa-[dlpap)-gandha-
mälya-[vilepana^)-cürna^) - civara-cchatra-dhvaja- ghantä^)-patäkä-
bhih^j^) püjayisyanti [ te") parikslnäyusah^) punar eva varsa-satäyuso
ßbhavisyanti^) ][ yeca^) khalu punar^) mailjusrlhsatväs tasyäparimi-
täyur^)-jnäna-suviniscita-tejo-räjasya^)tathägatasyärhatah^) samyak-
sanrbuddhasya nämästottara-satam srosyanti dhärayi(32^)syanti
[väcayisyanti] tesäm apy^) äyur vivarddhayisyanti^) ] tasmät tarhi^^)
manjusrlr dlrghäyuskatämprärthayitu-kämäh kula-putro vä kula-duhitä
10 vä tasyäparimitäyusas tathägatasya nämästottara-satam srosyanti likhi-
syanti likhäpayisyanti, tesäm ime gunänusamsä^) bhavisyanti ] fdd
/a//?df/a/n?/a?*Aa/c- °) 5^?/a/;-sa77?/?Mdc//?.n?/a^'') [
77?a/?ä-^?f7?ya^^)-apai*bM//a^M7??/a^^)-apa7*?'77??/ä?/M/^')-pM7??/a-y7?ä7?a-5a7??/?/?ä-
i5i*opnc//e o?/? .5'm"t'n-.s'u?/?s/'n?"a -pu?'?'s??cir//?u-d/?n?*M?n/e ?/a//u(3d ^) 7?u-.su-
MMu/?/a/e5vn/?/?ä'ra-VMMdd/?e ???n/?äMa?/n-y?n?'?'vu?'e svä/?ü i^tattr^) manjusrls
tathägatasya nämästottara-satakam^^) ye kecit likhisyanti likhäpa-
yisyanti, pustaka-gatam^°) aph^) krtvä grhe dhärayisyanti väcayisyantit
te parikslnäyusali^) punar eva varsa-satäyuso bhavisyanti I itas
2ocyutvä aparamitäyusas tathägatasya buddha-ksetre upapadyante^)
aparimitäyusas ca^) bhavisyanti { aparimita-guna-samcayäyäm^) loka-
dhätau ;j
ow na??m . . . (33^) . . . gväAä ; tena khalu punah samayena
nava-navatlnäm^) buddha-kotlnäm^^) eka^)-matenaika-svarenedam^^)
25aparimitäyuh-sütram^^) bhäsitam [ f3d
07/? MMM?o . . .(33^) . . . sw?7?ä (tena khalu punah samayena catur-
asltlnänh^) buddha-kotlnänh^)... (34") sapta-saptatinäm^^) .... panca-
-sastlnäm^) . . . (34^) .... pailca-pancäsatänh°) . . . (35^) . . -
b / . . .y /'e/?// RM. M?:?/ ///?. — M. gatäm. — b j\I. erhe trtvä. — *) RM.
/*?'/^Z e/??.- väcayisyati paryaväpsyati parebhyas ca vistarena prakäsayanti. —
feA// RM. M??r/ /?&. — ^) M. °nanr. — ') RM. püma. — s)M. ghantha.
— °) M. patäkäblii püj°, RM. °bhis ca samantät püj°. — ^°) /.. J /*eA/t — -") RM.
ye. — M. oksi°, RM. °ksl°. -— ^) RM. ca /*e/?/Z RM. — ^) M. punah;
punar /e/?/? RM. — i") M. oyu-jüo. — ip M. °jäya. — ^s) M. tathägatäyä 'rhate.
RM. cws/f?// arhatah samyak-sanibuddhasya: tasya. — M. api äyu vio. RM.
/e/?Z/ api. — ^°) B/.s /?/e?'Ae?- ^e/?Z ?//e IR*/ef/e?'?/a:/?e ?/es Z*ea?/ea /?e/ RM., p. 41. —
"RM.tabi. — 22) M. °sam°. — ^^) Vgl. obenp. 20. 6. —^) M. °yu jnä°. — M. °yä
'rha°. — 2°) M. oyuo. — ]yy oyu pu°. — 28) imanr. — ^°) M. satam. — °°) °täm.
— s') grhe krtvä. — °^) M. °t:^uiä°. — ^^) M. °dyate. — M. °yus ca. — M.
°yayäni. — s°) M. °tinätn vu°. — 37) otmätn. — ^) M. ekametek — ^°) M. na idatn.
— 4°) oyu-süo. — 4i) M. asitinäm. — 42) i\£ otp_ _ 43) M. otinätn". — 44) M. sastinäm.
— 4S) M. pancänäni.
loading ...

© Heidelberger Akademie der Wissenschaften